17.

Mr Vertigo on jokseenkin raaka tarina. Maailma on karu ja asiat eivät käänny parhain päin. Silti se on erittäin mukaansatempaava, eikä vie lukijaa toivottomuuteen. Kerronta on sujuvaa, henkilöt eläviä ja miljöö itselleni uusi ja kiehtova.

Lukiessani mietin jatkuvasti Saatana saapuu Moskovaan-kirjaa. Liekö siksi että molemmissa esiintyy Mestari, joka on jollain tavalla pelottava mutta myös uljaskin hahmo. Molemmissa Mestareissa on myös samaa hyvä-paha yhdistelmää, joka on samalla kiehtova ja samalla ahdistava. Muitakin yhdistäviä tekijöitä löytyy näiden kahden teoksen väliltä. Maagisuus yhdistettynä realismiin toimii molemmissa.

Mr Vertigossa magiikka on sivuroolissa, tärkeintä on henkilöiden välinen dynamiikka. Vaikka päähenkilö, Ihmepoika Walt, saa elämässään tottua siihen, että ihmisiin ei voi luottaa, hän pääsee kuitenkin kokemaan myös aitoa yhteyttä toisten kanssa. Mestari Yehudi, sekä muut Waltin uuden perheen jäsenet avaavat hänelle kokonaan uuden maailman. Kirjojen maailman, maaseutuelämän, värillisten ihmisten maailman sekä oven Amerikan intiaanien elämään. Hän näkee paljon ja kuulee paljon, tapaa erilaisia ihmisiä ja saa lyhyessä ajassa enemmän kokemuksia kuin moni koko elämänsä aikana. Itsepäisyydestään huolimatta. Hän kohoaa korkeuksiin ja putoaa sieltä.

Waltin elämää voisi kuvailla samoin kuin Mr Vertigo-kirjaakin. Synkkä, mutta värikäs ja kiinnostava. Kirja tarjoaa aikaikkunan 20-luvun Amerikkaan ja kertoo kiehtovan tarinan, joka melkein voisi olla tottakin. Jos siihen vain tahtoo uskoa.